Taidan olla joku maailman nopein ja tehokkain laihduttaja. Eipä sillä, nyt saatan laihtua jo ihan siitä syystä että viisaudenhampaan takia en saa suuta auki paria senttiä enempää ja pureskelukin säteilee kipuna puoleen leukaan. Auts. Lääkäriin en voi mennä ainakaan viikkoon, koska a) aikoja ei saa edes yksityiseltä niin nopeasti että heti kohta pääsee (ainakaan mun budjettiin sopivasti) ja b) maanantaina alkaa työt uudessa paikassa, joten en ihan viitsisi aloittaa työsuhdetta hammaslääkärikäynnillä. Joten koitan nyt jotenkin epätoivon vimmalla toivoa, että tämä laantuisi sitten kun tuo on kunnolla puhjennut ja edes vähän turtuisi. Jos ei, niin ensiviikko mennään sitten aspiriinin voimalla.

Muutenkin tuo töiden alkaminen varmaan vaikuttaa ihan positiivisesti syömisiin ja painoon, kun koko heinäkuun teen siis ulkotöitä puistopuolella. Paljon liikuntaa ja raitista ilmaa siis, ja mahdollisimman vähän mahdollisuuksia turhiin syömisiin. Kunhan vaan muistan ottaa eväät mukaan joka päivä, niin ei tule kiusausta käydä hakemassa mitään kammottavaa popsittavaa kaupasta. Kyllä se tästä taas käyntiin lähtee.

Koitan vakutella itselleni, että hyvähän se vaan on pudottaa painoa vähitellen ja välillä painoa ylläpitäen, laihtumatta tai lihomatta, mutta selittelyähän se vaan on. Sitten kun ollaan siellä miinus kympissä niin voidaan alkaa siitä pudotettujen kilojen poispitämisestä puhua, nyt pitäisi puhumisen sijaan toimia.